Uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen käyttöönottojuhlia vietettiin sunnuntaina Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Päivä alkoi juhlamessulla, jossa Suomen evankelisluterilainen kirkko otti käännöksen virallisesti käyttöön. Iltapäivä jatkui juhlatilaisuudella.
– Uutta Raamattua on mukava lukea. Se on ymmärrettävää, kieli tosi rikasta, sanoi 16-vuotias Mihkkal Karpoff ensi kokemuksestaan tekstin äärellä. Vuosi sitten rippikoulussa hän käytti vielä vanhaa käännöstä. Myös Raamattua kirkonmäellä selanneet tytöt kiinnittivät huomiota siihen, että uutta tekstiä on helppo lukea.
– Pohjoissaamen käännös on tärkeä askel Suomen evankelisluterilaisen kirkon elämässä. Voimme nyt käyttää saamelaisseurakunnissa tuoretta, ymmärrettävää käännöstä. Sen kautta toivomme, että se mitä Jumala on halunnut meille Raamatussa kertoa, tulee uuden käännöksen myötä selvemmin esille, arvioi käännöksen merkitystä arkkipiispa Tapio Luoma. – Hengellisissä asioissa yksi vaikeus on aina se, miten käyttää sanoja siten, että ne otetaan vastaan. Nykyinen raamatunkäännös, joka noudattelee nykykieltä, on tässäkin mielessä suuri askel. Uusi raamatunkäännös on aina kulttuuriteko, nyt saamelaisten ja koko Suomen kannalta.
Juhlamessun toimittivat arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo yhdessä saamelaisten pappi Mari Valjakan ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopion kanssa. Messu oli pääosin pohjoissaameksi; tulkkina toimi Jouni Aikio. Saamelaisnuoret toimivat useissa messutehtävissä.
Messussa hankkeen kielitieteellinen johtaja FT Tuomas Magga luovutti käännöksen koko käännösryhmän puolesta ev.lut. kirkolle ojentaen avustajineen vastapainetut Raamatut arkkipiispalle, Oulun piispalle ja seurakunnan edustajille. Viikkoa aiemmin vastaavaa käyttöönottojuhlaa vietettiin Norjan puolella Koutokeinossa.
Piispa Jukka Keskitalo pohti pohjoissaamenkielisen raamatunkäännöksen merkitystä sekä saamelaisten itsensä että hiippakunnan kannalta. – Käännöksen merkitys on hyvin suuri. Hengelliset asiat ovat ihmisen sydäntä lähellä. Uusi käännös on avain ymmärtää sydämellä hengellisiä asioita. Oulun hiippakunta on saamelaisten kotiseutualuetta ja saamelaiset ihmiset ovat tärkeämpiä kirkolle kuin mitä saamelaisten lukumäärä voi kertoa. Uudella käännöksellä on suuri kansallinen merkitys, ja se on kulttuuriteko kaikille saamelaisille Barentsin alueella, piispa Keskitalo sanoi.
Iltapäivän juhlatilaisuudessa Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoi pipliaseurojen vetämän yhteispohjoismaisen hankkeen vaiheista. Keskeiset käännösryhmän jäsenet vastaanottivat nahkakantiset lahjaraamatut kiitokseksi päättyneestä vuosikymmenten työstä; heitä olivat projektin johtaja Hans-Olov Mørk Norjan Pipliaseurasta, raamatunkääntäjä Britt Rajala Norjasta sekä Suomesta Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija TT Seppo Sipilä, raamatunkääntäjä Helena Valkeapää, kielitieteellinen asiantuntija Kaarina Vuolab-Lohi, käännösryhmän jäsen ja teologinen asiantuntija Arto Seppänen sekä raamatunkäännöstyön johtava kielitieteilijä FT Tuomas Magga.
Juhlassa kuultiin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion sekä ev.lut. kirkon kansliapäällikön Pekka Huokunan puheet. Tervehdyksensä olivat lähettäneet Ortodoksisen kirkon Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo sekä Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Uudesta valmistuneesta käännöksestä iloittiin Utsjoella, jonne oli saapunut laajalti ihmisiä eri puolilta Saamenmaata. Valmis käännös sai painoarvoa myös siitä, että työ oli laskutavasta riippuen kestänyt 20–30 vuotta. Edellinen koko Raamatun käännös pohjoissaameksi on 124 vuoden takaa, vuodelta 1895. Vaikeasti ymmärrettävä vanhan käännöksen kieli on nyt kääntynyt uudeksi kirjalliseksi kieleksi, jota pohjoissaamen puhujien on helppo ymmärtää Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. – Ilonkyyneliä vuodatan erityisesti siitä, että voin jakaa uusia Raamattuja ensi kesän rippikoulussa nuorille, sanoi Erva Niittyvuopio.
Uusi käännös vahvistaa hengellistä elämää mutta myös pohjoissaamen käyttöä. Käännös on ensimmäinen laaja tekstikokoelma, jonka kielellinen muoto on hyväksytty kaikkien kolmen valtion alueella, joissa sitä puhutaan. Yhteinen kirjallinen äidinkielen muoto tuo eri valtioiden alueilla asuvia pohjoissaamen puhujia aiempaa lähemmin yhteen ja siten vahvistaa myös heidän identiteettiään.
Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein. Puhujia on useita kymmeniä tuhansia, 75 % kaikista saamenkielisistä.
Suomen Pipliaseura on julkaissut pohjoissaamen käännöksen Raamattu.fi-verkkopalvelussa sekä Piplia-sovelluksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2. Suora osoite on biibbal.fi, jossa myös käyttöliittymä on pohjoissaameksi. Painetut Raamatut valmistuivat Koutokeinon ja Utsjoen käyttöönottojuhlille, joihin molempiin osallistui noin 200–300 ihmistä.
Kuvamateriaalia
www.piplia.fi/materiaalit
LISÄTIETOJA:
saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio, erva.niittyvuopio(at)evl.fi, p. 040 769 0044
piispan erityisavustaja Harriet Urponen, harriet.urponen(at)evl.fi, p. 040 749 0115
Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila, markku.kotila(at)piplia.fi, p. 010 838 6512
Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja, Terhi Huovari, terhi.huovari(at)piplia.fi, p. 040 546 9016