Kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio on kirjoittanut artikkelin Saamelaisten jäänteet ja kirkon rooli osana työtään Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa. Artikkeli on julkaistu Kaltio-verkkolehdessä ja se tuo uutta tietoa opetusministeriön, Suomalaisen Tiedeakatemian ja evankelis-luterilaisen kirkon roolista tapahtumissa.
Niittyvuopion artikkelissa kuvataan prosessia, jonka seurauksena 1930-luvulla muiden muassa Inarinjärven hautausmaasaaresta kaivettiin Suomalaisen Tiedeakatemian antropologisen toimikunnan toimesta kymmenien vainajien luita tutkimustarkoituksiin. Opetusministeriö kysyi kaivaussuunnitelmasta lausuntoa Oulun hiippakunnan tuomiokapitulilta. Artikkelissa selvitetään arkistolähteisiin perustuen, kuinka tuomiokapituli ja Inarin seurakunnan tuolloinen kirkkoherra suostuivat hautojen avaamisiin ja vainajien jäänteiden luovuttamiseen tutkimustarkoituksiin.
Piispa Jukka Keskitalon mukaan asioiden selvittäminen vielä näinkin pitkän ajan jälkeen on tärkeää.
– Voin vain aavistella, miltä nämä tapahtumat ovat tuntuneet ja tuntuvat saamelaisista. Myös kirkon roolia 1930-luvun tapahtumissa on tarkasteltava uudestaan, ja tähän Erva Niittyvuopion tärkeä artikkeli antaa nyt aineksia, piispa Jukka Keskitalo sanoo.
Kirkon rooli prosessissa oli luvan antaminen kaivauksiin. Kaivaukset toteutti Suomalainen Tiedeakatemia opetusministeriön myötävaikutuksella. Kokoelma on ollut vuoteen 2001 asti säilytettynä Helsingin yliopiston anatomian laitoksella.
– Kirkon tuolloinen päätös luvan antamisesta kaivauksiin heijastelee valitettavasti 1930-luvulla vallinnutta ajattelua. Kirkon ohella tiedeyhteisön on syytä käydä kriittisesti läpi tuolloista toimintaansa ja sen taustalla olleita arvoja, katsoo piispa Keskitalo.
Elokuulle 2022 ollaan suunnittelemassa tapahtumaa, jossa prosessi saatettaisiin loppuun ja jäljellä olevat vainajien jäänteet haudattaisiin uudelleen. Uudelleen hautaan siunaamisistilaisuuteen ovat osallistumassa arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Vainajien jäänteistä muodostunut kokoelma on ollut Helsingin yliopiston anatomian laitoksen hallussa. Osa näistä jäänteistä on jo haudattu uudelleen Inariin 1990-luvulla. Vuonna 2001 Helsingin yliopisto luovutti jäljellä olevat jäänteet Inarissa toimivalle Saamelaismuseo Siidalle, jolla nyt on Saamelaiskäräjien ohella toimivalta asiassa. Suomen lisäksi saamelaisten hautojen kaivauksia on tehty myös Norjassa ja Ruotsissa, jossa viimeisimpänä vainajien jäänteiden uudelleen hautaaminen toteutettiin joitakin vuosia sitten.
-Pidän erittäin tärkeänä, että vainajien jäänteiden uudelleen hautaaminen tapahtuu suurella pieteetillä eri osapuolien yhteistyönä kesällä 2022. Tämä on tärkeää, jotta historian tapahtumien aiheuttamat haavat pääsisivät paranemaan, toteaa piispa Jukka Keskitalo.
Linkki Kaltio -lehdessä julkaistuun artikkeliin.
Kuva: Utsjoen vanha hautausmaa, kuvaaja Erva Niittyvuopio
Lisätietoja:
Juha Rauhala, Oulun hiippakuntadekaani, juha.rauhala@evl.fi p. 044 7555 556
Erva Niittyvuopio, kirkon saamelaistyön sihteeri, erva.niittyvuopio@evl.fi p. 040 7690 044
Edit: Vuonna 2001 Helsingin yliopisto luovutti jäljellä olevat jäänteet Inarissa toimivalle Saamelaismuseo Siidalle, jolla nyt on Saamelaiskäräjien ohella toimivalta asiassa. Vuosiluku korjattu molempiin kieliversioihin.
Oulu bisma Jukka Keskitalo: Lea dehalaš ahte girku gieđahallá vássán áiggi háviid mat laktasit sápmelaččaiguin meannudeapmái
Girku sámeáššiid čálli Erva Niittyvuopio lea čállán artihkkala Sápmelaččaid bázahusat ja girku rolla, dát gullá oassin su bargui Oulu bismagotti duopmokapihttalis. Artihkkal lea almmuhuvvon Kaltio- fierbmebláđis ja dat fállá ođđa dieđuid oahpahusministeriija, suopmelaš dieđaakademiija ja evaŋkelaš-lutheralaš girku rollain dáid dáhpáhusain.
Niittyvuopio govvida artihkkalisttis dan proseassa man čuovui 1930-logus earret earáid dat go Anárjávrri hávdesullos Jámešsullos (anársámegillii: Jaamišsuálui) goaivvuhii suopmelaš dieđaakademiija antropologalaš doaibmagoddi máŋggalogi váinni dávttiid dutkamuša atnui. Oahpahusministeriija bivddii rogganplánaide cealkámuša Oulu bismagotti duopmokapihttalis. Čállosis čilgejuvvo arkiivagálduid vuođul dat mo duopmokapihttal ja Anár searvegotti dalá girkohearrá mihte hávddiid rahpamii ja váinniid osiid luohpadeapmái dutkamušgeavahussii.
Bisma Jukka Keskitalo mielde áššiid čielggadeapmi vel ná guhkes áiggi maŋŋáge lea dehalaš. – Sáhtán dušše árvádallat dan mo dát dáhpáhusat leat orron dalle ja mo dovdo dál sápmelaččaid mielas. Girku rolla 1930-logu dáhpáhusain maid ferte dárkkodit ođđasit, ja dása Erva Niittyvuopio dehalaš čálus addá dál neavvuid, dadjá bisma Jukka Keskitalo.
Girku rollan dán prosessas lei addit lobi goaivumii. Dan ollašuhtii suopmelaš dieđaakademiija oahpahusministeriija miehtamiin. Čoakkaldat lea dássážii vurkkoduvvon Helsset universitehta anatomiija lágádusas. – Girku dalá mearrádus addit lobi roggamii čájeha váidalahtti lági mielde 1930-logu jurddašanvuogi. Girku lassin maiddái dieđasearvvuš berre geavvat krihtalaččat čađa dan áiggi doaimmaid ja daid árvvuid mat daid duohkin ledje, oaivvilda bisma Keskitalo.
Borgemánnui 2022 leat plánemin dilálašvuođa mas dát proseassa loahpahuvvo ja vel báhcán oasit váinniin hávdáduvvojit ođđasit. Ođđasit hávdái sivdnideapmái leat oasálastimin earkebisma Tapio Luoma ja Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo.
Čoakkaldat váinniid bázahusain leamaš Helsset universitehta anatomiija lágádusa hálddus. Oassi dáin dávttiin leat juo hávdáduvvon ođđasit Anárii 1990-logus. Jagis 2001 Helsset universitehtta luohpadii loahpaid bázahusaid Anárii Siida sámemuseai, mas lea dál ovtttas sámedikkiin doaibmaváldi áššis. Suoma lassin sápmelaččaid hávddit leat goivvoduvvon maiddái Norggas ja Ruoŧas, gos váinniid bázahusat ođđasit hávdáduvvojedje easkka bále, moadde jagi dassá. – Mu mielas lea erenoamaš dehalaš ahte ođđasit hávdádeapmi dahkkojuvvo stuorra dárkilvuođain, sierra oassebeliid ovttasbargun geassit 2022. Dát lea dehalaš danin vai historjjá dáhpáhusaid dagahan hávit besset savvut, árvala bisma Jukka Keskitalo.
Liŋka Kaltio-bláđi artihkkalii.
Govva: Erva Niittyvuopio
Lassedieđut: Juha Rauhala, Oulu bismagoddedekána, juha.rauhala@evl.fi tel. 044 7555 556
Sámebarggučálli Erva Niittyvuopio, erva.niittyvuopio@evl.fi tel. 040 7690 044