Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo tapasi paavi Franciscuksen 17.1. paavin yksityisvastaanotolla Vatikaanissa. Tapaamisessa olivat läsnä muun muassa piispa emeritus Teemu Sippo Katolisesta kirkosta Suomessa, evankelis-luterilaisena saamelaisten pappina saamelaisalueella toimiva kolttasaamelainen Mari Valjakka ja Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko.
Piispa Keskitalo nosti puheessaan paaville esille saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja koskevat kysymykset.
”Saamelaisen alkuperäiskansan kohtelun historia valtakulttuurien puristuksessa ei ole kaunista luettavaa. Pyrkimys sulauttaa saamen kansa osaksi valtakulttuuria ja kieltä on jättänyt sukupolvien yli ulottuvat haavat ja traumat. Sulauttamispyrkimyksiin ovat historian kuluessa syyllistyneet myös kristilliset kirkot”, piispa Keskitalo muistutti.
Oulun piispa totesi pitävänsä erityisen tärkeänä Suomessa käynnistynyttä saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia, jonka tarkoituksena on aidosti kuulla saamelaisten kertomuksia ja etsiä totuutta ja sovintoa menneisyyden kipeistä asioista. Kirkoilla tullee olemaan oma osuutensa prosessissa.
”Tulemme vielä myös siihen hetkeen, jolloin koko Suomen evankelis-luterilainen kirkon on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta. Evankeliumin ilosanoman tuomista kaikkien ihmisten ulottuville ei luonnollisestikaan tarvitse pyytää anteeksi. Katumus ja mahdollinen anteeksipyyntö koskevat menneisyyden väärinkäytöksiä ja rakenteellisia syntejä, jotka vaikuttavat edelleen ihmisten elämässä”, Oulun piispa sanoi.
Suhde alkuperäisikansoihin puhuttaa myös Katolisessa kirkossa
Piispa Keskitalo viittasi puheessaan myös Kanadan alkuperäiskansojen ja katolisen kirkon suhteisiin. Kanadan katoliset piispat ovat esittäneet anteeksipyynnön alkuperäiskansoille liittyen kaltoinkohteluihin kirkon sisäoppilaitoksissa. Yleisellä tasolla piispa pohti, mitä yhteisöllinen anteeksipyyntö merkitsee.
”Toisinaan kuulee sanottavan, että toisen puolesta tai menneisyyden asioita ei voi pyytää anteeksi. Ajatellaan, että ei voi olla vastuussa, jos ei ole voinut itse vaikuttaa. En ole samaa mieltä tämän ajattelun kanssa”, piispa Keskitalo totesi.
Yhteisöllinen anteeksipyyntö ei piispan mukaan voi kuitenkaan olla irrallinen toimenpide, vaan osa isompaa prosessia.
”Anteeksi pyytäminen edellyttää sekä yhteisöllistä valmistautumista että sitoutumista jatkoprosessiin. Ei voi eikä kannatakaan pyytä anteeksi ennen kuin kipeät asiat on käyty yhdessä rehellisesti läpi, ja luotu yhteinen ymmärrys siitä, mitä on tapahtunut”, Keskitalo totesi.
Piispa Keskitalo viittasi puheessaan paavi Franciscuksen kannanottoon, jossa tämä kertoo unelmistaan Amazonin alkuperäiskansojen osalta. Paavin unelmat liittyvät Amazonin alkuperäiskansan oikeuksiin, kulttuurin vaalimiseen, luonnon rikkauksien suojelemiseen ja siihen, että kirkko saisi enemmän Amazonin alkuperäiskansan piirteitä. Piispa Keskitalo vakuutti näiden unelmien olevan myös hänen unelmiaan saamelaisen alkuperäiskansan osalta.
Piispa Keskitalo kertoi iloitsevansa myönteisistä askelista, joita evankelis-luterilaisen kirkon ja saamelaisen alkuperäiskansan kesken on tapahtunut. Tämän myönteisen kehityksen symbolina hän luovutti paaville juhlapainoksen tuoreesta pohjoissaamenkielisestä raamatunkäännöksestä.
”Olkoon se merkkinä siitä, että yhteinen unelmamme kirkosta, joka saisi yhä enemmän alkuperäiskansan kasvoja, amazonilaisten ja saamelaisten, on toteutumassa”, päätti piispa Keskitalo puheensa paavi Franciscukselle.
Vuosittain tammikuussa Suomen kansallispyhimyksen Pyhän Henrikin päivän (19.1.) tienoilla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa johtaa ekumeenista delegaatiota Roman matkalla, jonka yhteydessä tavataan paavi yksityisvastaanotolla Vatikaanissa. Tänä vuonna delegaatiota johti Oulun piispa Jukka Keskitalo.
Piispa Keskitalon puhe ja sen saamenkieliset käännökset löytyvät piispan verkkosivuilta
Piispa Jukka Keskitalon puhe paavi Franciscukselle | Piispa Jukka Keskitalo (oulunpiispa.fi)
Lisätietoja:
Harriet Urponen, piispan erityisavustaja, harriet.urponen@evl.fi p. 040 749 0115
Bisma Jukka Keskitalo poava Franciscusii Vatikánas: Girku galggašii átnut ándagassii sápmelaččain
Suoma evangelalaš-luteralaš girku Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo deaivvai poava Franciscusa 17.1. poava priváhtavuostáváldimis Vatikánas. Deaivvadeamis ledje fárus bisma emeritus Teemu Sippo Katolalaš girkus Suomas sihke ee. nuortasápmelaš Mari Valjakka, guhte bargá evangelalaš-luteralaš sápmelaččaid báhppan sámeguovllus ja Anára girkohearrá Tuomo Huusko.
Bisma Keskitalo loktii ovdan sáhkavuorustis povii sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid guoskevaš jearaldagaid.
“Sápmelaš álgoálbmoga gieđahallama historjá váldokultuvrraid gaskkas ii leat čáppa lohkamuš. Viggamuš suddadit sámi álbmoga oassin váldoálbmoga ja giela leat guođđán háviid ja traumaid mat váikkuhit sohkabuolvvaid badjel. Historjjá áigge suddadanviggamušaide leat šaddan sivalažžan maid kristtalaš girkut”, bisma Keskitalo muittuhii.
Oulu bisma logai atnit earenoamáš dehálažžan Suomas álgán sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa, man dárkkuhussan lea duođalaččat gullat álgoálbmogiid muitalusaid ja ohcat duohtavuođa- ja soabadeami mannanáiggi bávččas áššiid birra. Girkus árvideames boahtá leat iežas oassi proseassas.
“Boahtit vel maid dan muddui, goas olles Suoma evangelalaš-luteralaš girkus, ja maid eará girkuin, lea sivva átnut sápmelaččain ándagassii. Evangeliuma illusága buktima buot olbmuid olámuddui ii lunddolaččat dárbbaš átnut ándagassii. Gáhtan ja vejolaš ándagassii átnun gusket mannanáiggi boasttuláhttema ja struktuvrralaš suttuid, mat váikkuhit ain olbmuid eallimis”, Oulu bisma dajai.
Gaskavuohta álgoálbmogiidda ságastahttá maid Katolalaš girkus
Bisma Keskitalo čujuhii sáhkavuorustis maid Kanada álgoálbmogiid ja katolalaš girku gaskavuođaide. Kanada katolalaš bismat leat ovdanbuktán ándagassii átnuma álgoálbmogiidda das, mii guoská garra gieđahallamiid girku ásodatskuvllaiguin. Oppalaš dásis bisma guorahalai, maid servoša ándagassii átnun mearkkaša.
“Muhtumin lea gullon, ahte nuppi beales dahje mannanáiggiin áššiiguin ii sáhte adnut ándagassii. Jurddašuvvo, ahte ii sáhte leat ovddasvástádusas, jos ii leat sáhttán ieš váikkuhit. In leat seamma oaivilis dákkár jurddašemiin”, bisma Keskitalo gávnnahii.
Servoša ándagassii átnun ii goittotge bisma mielde sáhte leat luovos doaibmabidju, muhto oassi stuorát proseassa.
“Ándagassii átnun geatnegahttá sihke servoša ráhkkaneami ja čatnašumi joatkkaprosessii. Ii sáhte iige gánnet átnut ándagassii ovdal go bávččas áššit leat mannojuvvon ovttas rehálaččat čađa, ja ráhkaduvvon oktasaš ipmárdus das, mii lea dáhpáhuvvan”, Keskitalo gávnnahii.
Bisma Keskitalo čujuhii sáhkavuorustis poava Franciscusa cealkámuššii, mas son muitala nieguidis birra Amazonasa álgoálbmogiid ektui. Poava niegut laktásit Amazonasa álgoálbmogiid vuoigatvuođaide, kultuvrra gáhttemii, luonddu riggodagaid várjaleapmái ja dasa, ahte girku oččošii eambbo Amazonasa álgoálbmogiid iešvuođaid. Bisma Keskitalo nannii dáid nieguid leat maid su niegut sápmelaš álgoálbmoga hárrái.
Bisma Keskitalo muitalii illudit positiiva lávkkiiguin, maid evangelalaš-luteralaš girku ja sápmelaš álgoálbmoga gaskkas lea dáhpáhuvvan. Dán positiiva ovdáneami symbolan son geigii povii ávvuprentosa ođđa davvisámegielat biibbaljorgalusas.
“Lehkkos dat mearkan das, ahte oktasaš niehkomet; niehku das, ahte girku oččošii ain eanet álgoálbmogiid ámadajuid, Amazonasa ja sápmelaččaid, lea šaddamin duohtan”, loahpahii bisma Keskitalo sáhkavuorus poava Franciscusii.
Jahkásaččat ođđajagimánus Suoma riikka bassiolbmo Bassi Henrik beaivve (19.1.) guhtalii Suoma evangelalaš-luteralaš girku bisma jođiha ekumenalaš sáttagotti Roma mátkkis, man oktavuođas deivet poava priváhtavuostáváldimis Vatikánas. Dán jagi sáttagotti jođihii Oulu bisma Jukka Keskitalo.
Bisma Keskitalo sáhkavuoru suomagielat jorgalus lea dieđáhusa čuovusin.
Lassedieđut:
Bisma Keskitalo sierraveahkki Harriet Urponen t. 040 749 0115, harriet.urponen@evl.fi 040 749 0115
Bisma Jukka Keskitalo sáhkavuorru poava Franciscusii
priváhtavuostáváldimis Vatikánas