Murmanskin evankelisluterilaisen kirkon historiassa oli merkittävä päivä 10.11.2019, kun uusi Pyhän Ristin kirkko vihittiin käyttöön kansainvälisin juhlamenoin. Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalon lisäksi mukana kirkon vihkimyksessä olivat Norjan pohjoisimman hiippakunnan Nord-Hålogalandin piispa Olav Oygard sekä edustajat Ruotsin kirkon Luulajan hiippakunnasta ja Barentsin kirkkojen neuvostosta. Tervehdyksensä toivat myös laajasti yhteiskunnan eri toimijat.
Inkerin kirkosta mukana olivat sekä nykyinen piispa Aarre Kuukauppi että helmikuussa piispan virkaan vihittävä piispa Ivan Laptev. Seurakuntaa vihkimysmessun jälkeisessä juhlassa muistivat myös Murmanskin ortodoksisen seurakunta ja Murmanskin katolinen seurakunta sekä lukuisat muut tahot Venäjältä ja koko Barentsin alueelta.
– Kiitos rukouksistanne. Sen ansiosta kirkon katolla oleva risti tervehtii nyt kaikkia Murmanskiin saapuvia ja kertoo, että Herra on täällä. Hän odottaa kaikkia saapuvia ja ottaa heidät vastaan. Tämän kirkon nimi on Pyhän ristin kirkko, kirkkoherra Aleksandr Voltshok sanoi.
Piispa Keskitalon mukaan ilman Suomen evankelisluterilaisen kirkon tukea Murmanskissa ei olisi vielä kirkkoa.
– Oulun hiippakunnan ja erityisesti Lapin seurakuntien ja kristillisten järjestöjen tuki kirkkohankkeessa on ollut elintärkeä. Tämä kaikki oli vaikuttavaa saada omin silmin nähdä, piispa Keskitalo kertoi.
Piispa Keskitalon mukaan on hyvin tärkeää tehdä läpinäkyväksi se, mitä tukea on tullut ja mitä varoilla on saatu aikaiseksi. Suomalaisittain katsottuna kirkko on edelleen keskeneräinen ja vaatii vielä melkoisen tuen viimeistelyyn.
Piispa Kuukauppi sanoi vihkimysjumalanpalveluksessa uuden kirkon olevan esimakua taivaasta.
– Tämän kirkon puolesta on taisteltu ja rukoiltu. Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä, piispa sanoi.
Historian varjot
Kirkon juhlallisuudet osoittivat, miten kipeän ja traagisen historian haavat ovat jättäneet jälkensä sukupolvien yli. Inkerin evankelisluterilainen kirkko hävisi Neuvostoliitosta käytännössä kokonaan Stalin vainojen yhteydessä 1930-luvulla. Suomalaisia kuoli tuolloin lähes yhtä paljon kuin talvisodassa.
Pieni osa inkeriläisiä, vainoista selvinneitä ja heidän sukulaisiaan jatkoi kuitenkin toimintaa kodeissa vuosikymmenten ajan. 1970-luvulta saakka muutamat seurakunnat aloittivat toimintansa pitkän tauon jälkeen. Kun Neuvostoliitto kaatui ja kirkko perustettiin uudelleen, alkoi eri puolille Inkerinmaata, Karjalaan ja kauemmaskin Venäjälle syntyä kymmeniä seurakuntia ripeään tahtiin.
Niin tapahtui myös Jäämeren rannalla Murmanskin kaupungissa, jossa muutamat inkeriläiset perustivat seurakunnan vuonna 1992. Ensin kokoonnuttiin pienessä asunnossa ja sen jälkeen suuremmissa kerrostalotiloissa, jossa edelleen on seurakuntatoimintaa, kunnes kirkon viimeistelytyöt saadaan valmiiksi.
Uudella kirkkorakennuksella on tärkeä merkitys. Kirkko tekee seurakuntaa näkyväksi koko Murmanskissa ja parantaa sen mahdollisuuksia toimia.
– Kirkon rakentamisen vaiheet ovat olleet moninaisia ja oli vaarassa, että vihkiäisjuhla olisi siirtynyt pitkälle kevääseen. Nyt kuitenkin kirkossa voidaan viettää jumalanpalvelusta joka sunnuntai ja seurakunnalla on vahva usko siihen, että uuden kirkon myötä myös jäsenmäärä lähtee kasvuun, piispa Keskitalo sanoi.
Murmanskin kirkko vihittiin käyttöön 10.11.2019. Kirkkohanketta ja seurakunnan toimintaa ovat tukeneet Lapin seurakunnat kolmen rovastikunnan alueella, Lähetysyhdistys Rauhan Sana, Suomen ev. lut. Kansanlähetys, Suomen Lähetysseura, Evankelinen Lähetysyhdistys ELY, Esikoiset ja Murmanskin ystävät.
Teksti ja kuvat: Harriet Urponen
LISÄTIETOJA:
Barentsin kirkkojen neuvoston hallituksen puheenjohtaja kirkkoherra Niilo Pesonen p. 044 3161 584, niilo.pesonen@evl.fi
Piispan erityisavustaja Harriet Urponen p. 040 7490 115, harriet.urponen@evl.fi