Rippikoulun digitaalinen kehittäminen

Digihankkeessa selvitetään, miten kirkon rippikoulutyön puitteissa nuorten toimintamahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa digitaalisen nuorisotyön keinoin. Rippikoulun kehittämiseksi rippikoululaiset tuottavat sisältöä rippikouluun ja dokumentoivat sitä järjestö(SRK)- ja paikallisseurakuntien rippikoulussa (paikallisrippikoulu). Isoset ovat mukana dokumentoinnissa vertaisohjaajina ja tsemppaajina. Isosten mukanaolo vahvistaa prosessin pedagogista ja ohjauksellista luonnetta. Hankkeessa tunnistetaan digitaalinen nuorten sisällöntuotanto osaksi rippikoulun pedagogista prosessia. Lisäksi tuetaan nuorten osallistumismahdollisuuksia rippikouluun digitaalisten palveluiden kautta. Näin digitaaliselle rippikoulutyölle asetetaan ja isostoiminnan kehittämiselle arvioitavissa olevia pedagogisia tavoitteita. Hankkeessa myös kehitetään yhteistyökumppaneiden erilaisissa toimintaympäristöissä syntyneitä toimintamalleja ja siirretään oppimistulokset strategisen suunnittelun välineiksi ja painopisteiksi.

Rippikoulutyön digitaalisesta kehittämisestä ovat mukana Oulun hiippakunnan pilottiseurakunnat ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry:n järjestörippikoulupilottiryhmät. Pilottiseurakunnat valitaan hankkeen alkaessa. Ohjausjärjestelmänä hankkeessa toimii Oulun hiippakunnan koulutustoiminta, Rippikoulun kehittämiskoulutus on tavoittanut jo 2/3 hiippakunnan seurakunnista. Lue lisää kehittämistehtävistä rippikoulublogista. Ohjausryhmässä ovat mukana Seurakuntaopiston Agricola ja Nuori Kirkko ry. Agricola osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn ja pedagogisten innovaatioiden juurruttamiseen sähköisillä foorumeillaan. Nuori kirkko ry:n digitiimin edustaja osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn ja tarjoaa digitiimin tukea hankkeelle.

”Isostoiminnan lähtökohtana on nuoren oleminen ja kasvu sellaisena seurakuntalaisena kuin hän on.
Isonen on osa nuorten porukkaa seurakunnassa. Isostoiminnassa tärkeää on turvallisuus, yhteys, ilo ja nähdyksi tulemisen kokemus.
Kaikenlaisille nuorille on tilaa isostoiminnassa. Jokainen on tervetullut, riippumatta siitä, mitkä ovat hänen omat syynsä osallistua.
Isosena tarvittavia taitoja ja tietoja opitaan sekä osallistumalla seurakunnan elämään että kouluttautumalla.
Isoset suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa.
Isostoiminta rakentaa siltaa aikuiseen seurakuntalaisuuteen”
Isostoiminnan linjaus 2016

Digihankkeen tutkimustuloksia:

Kolmanneksessa rippikouluista hyödynnetään digitaalisia menetelmiä opetuksessa

Yli kolmanneksessa Oulun hiippakuntien seurakunnista rippikoululaiset hyödyntävät digiteknologiaa kotiseurakuntajaksolla. Reilu neljännes käyttää digiteknologiaa hyväksi tehtävien palautuksessa ainakin satunnaisesti. Lähes puolet hyödyntää näitä mahdollisuuksia leirijaksolla satunnaisesti. Kiinteänä osan leirijaksoa digitaaliset mahdollisuudet ovat vain 8,6% rippikouluista. Sosiaalista mediaa hyödyntää noin puolet leiriryhmistä Some auttaa yhteydenpidossa, ja noin 40% rippikouluryhmistä on luonut oman sivuston tai tilin johonkin some-palveluista. Yhteys perheisiin 60 %:a rippikoululaisten huoltajista sai sähköistä viestiä seurakunnasta.

Eveliina Ojalan (Itä-Suomen yliopisto, väitöskirjatutkija):

Rippikoulun digitaalinen kehittäminen –hankkeen ensimmäiseen kyselyyn vastasi 83 henkilöä 41 seurakunnsta. 82 vastausta oli mukana vastausten analysoinnissa. Useimmissa kysymyksissä suurin vastaajaryhmä muodostui ”ei” vastauksista. ”Kyllä” ja ”usein” vastausten vähäisen määrän vuoksi analyysiä ei ollut mielekästä viedä kovin pitkälle. Tulokset antavat suuntaviivoja sille, että digiteknologia ja sähköiset mahdollisuudet herättävät kyllä kiinnostusta, mutta niiden laajempi hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä, eikä ehkä olla vielä oivallettu kaikkia teknologian mahdollisuuksia, kuten livestreamauksen käyttöä vanhempainiltojen järjestämisessä tilanteessa, jossa seurakuntatalon/kirkon etäisyys rippikoululaisten koteihin saattaa olla huomattavan suuri. Lisäksi seurakuntien sisällä työntekijöiden orientoitumisessa sähköisten mahdollisuuksien käyttöön on huomattavia eroja, ja se näkyy varmasti myös rippikoulujen erilaisissa toteutuksissa yksittäistenkin seurakuntien sisällä.