Kriisiviestintä
Kriisiviestinnän vaiheet
Tutustu kirkkohallituksen Valmius ja varautuminen -sivustoon, kun suunnittelet seurakunnan kriisiviestintää. Perusperiaatteena on, että kriisiviestintä on nopeaa, avointa, rehellistä, aloitteellista, vastuullista ja inhimillistä. Salassa pidettäviä asioita ei kommentoida julkisuudessa.
Varautuminen
Huolehdi, että seurakunnassasi on ajantasainen valmiussuunnitelma, jossa on myös kriisiviestintäsuunnitelma. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulee olla selkeä työnjako. Se tulee päivittää ja käydä läpi vuosittain.
Viestintä kriisin aikana
Seurakunnassa kriisiviestinnän vastuu on kirkkoherralla tai hänen nimeämällään henkilöllä.
Arvioi, onko kriisi paikallinen vai valtakunnallinen. Jos kriisi on paikallinen, viestinnästä vastaa seurakunta ja hiippakunta. Jos taas valtakunnallinen, mukana on myös Kirkon Viestintä. Tuomiokapitulissa kriisitilanteen operatiivinen johtaja on hiippakuntadekaani.
Kirkon viestinnässä kriisiviestinnän vastuu viestintäjohtajalla ja johtoryhmällä. Ota yhteyttä viestintäpäällikköön p. 040 6881421 tai soita kriisiviestintäpuhelimeen: 09 180 2247.
Sosiaalinen media on muuttanut kriisiviestinnän luonnetta: uutiset leviävät nopeasti. Kriisiin on reagoitava nopeasti. Ihmiset ottavat aloitteen omiin käsiinsä, jos virallinen tiedottaminen ei tyydytä. Mitä suuremmasta kriisistä kyse, sitä varmemmin kriisi elää somessa omaa elämäänsä, johon vaikuttaminen on vaikeaa. Verkkosivujen ja somekanavien on oltava kunnossa ja käyttökelpoisia ennen kriisiä. Varaa riittävästi resursseja somen seurantaan ja päivittämiseen.
Kriisin jälkihoito
Pidä kirjaa toimenpiteistä kriisin aikana ja käy läpi jälkikäteen, missä onnistuttiin ja mihin on syytä varautua paremmin.