Diakonia ja yhteiskunta

Painopisteet hiippakunnan diakonia ja yhteiskunnallisen työn toimintasuunnitelmassa vuodelle 2025

1. Tuemme työn ohjauksen ja yhteistyön kehittämistä seurakunnissa

LÄHITUKI

• Jatketaan diakonian viestinnällistä profiilin nostamista
• Vahvistetaan seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten osallisuutta ja toimijuutta etsimällä yhdessä uutta toimintakulttuuria ja jakamalla hyviä toimintamalleja.
• Kohdennetaan työtä monialaisesti yhdessä seurakuntalaisten kanssa yksinäisyyden, köyhyyden ja osattomuuden vähentämiseksi
• Tarjotaan seurakuntaharjoitteluohjaajille tukea ja tietoa. Ollaan aktiivisesti yhteydessä Diakiin ja mietitään opiskelijoille tarvittavaa rohkaisua kirkon työhön. Lisätään apua ja tukea, kun seurakunnat hakevat diakoniatyöntekijöitä virkaan tai sijaisuuteen. Tarjotaan tukea erityisesti viestintään
• Lisätään lähituen tarjoamista. Jatketaan diakoniajohtajien säännöllisiä teams tapaamisia kerran kuussa, yksin diakoniatyötätekevien teams tapaamisia, yhteydenpitoa diakoniatyöntekijöihin puhelimitse, sähköpostitse ja osallistumalla rovastikunnallisiin tapaamisiin.

2. Toimimme työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja johtajuuden vahvistamiseksi

TURVASSA

• Tuetaan työntekijöitä eri työuran vaiheissa mm. diakonian vertaistukijoiden käyttämiseen oman työnsä priorisoimisen tukena, työnohjauksen hyödyntäminen oman jaksamisen tukena
• Rohkaistaan seurakuntien työntekijöitä ja kirkkoa verkostoitumaan hyvinvointialueiden toimijoiden joukkoon yhteistyökumppaniksi
• Yhteiskunnan suojarakenteiden heiketessä, sodan ja turvallisuusuhkien lisääntyessä lisätään yhteistä keskustelua turvallisuudesta. Luodaan selkeitä rakenteita Kirkon henkisen huollon toiminnasta hyvinvointialueilla

3.  Tuemme hengellisen elämän hoitamista

PYHÄ HUOLETTOMUUS

• Tuemme taloudellisesti pienituloisten seurakuntien työntekijöitä seurakuntien työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua retriitti- ja työhyvinvointi koulutuksiin
• Tuodaan esille rohkeasti kirkon perussanoma toivosta ja turvasta. Se koskee myös meitä työntekijöitä
• Uudistuminen ja jaksaminen kantavina teemoina
• Priorisointi

Tämän hetkisen Diakonia- ja yhteiskunnallisentyön neuvottelukunnan toimintakausi on 2025-2028

Neuvottelukunnan tehtävänä on suunnitella ja kehittää diakoniatyötä ja siihen liittyvää koulutusta koko Oulun hiippakunnassa yhdessä työalasta vastaavan hiippakuntasihteerin kanssa.

Neuvottelukunnan kokoonpano

1. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tiia Helander, diakonissa-sairaanhoitaja, Muonion seurakunta
2. Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Paula Pesonen-Kytömäki, sosionomi -YAMK diakoni,  palvelujohtaja Kuusamon seurakunta
3. Maija Kupsala, diakin asiantuntija, lehtori, terveys- ja kirkonala, KM, TtK
4. Camilla Honkala, johtava diakoniatyöntekijä, diakonissa-sairaanhoitaja, Kokkola
5. Teemu Riihimäki, kappalainen, Kempeleen seurakunnan diakoniapappi
6. Matias Jurmu, sosionomi-YAMK diakoni, Oulujoen seurakunta

Asiantuntijajäsenet

7. Outi Uusimäki, Diakonian asiantuntija , Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Oulu
8. Johanna Vesenterä, toimitusjohtaja, Caritas Säätiö, Oulu

Kollegion edustaja

10. Satu Saarinen, tuomiorovasti

Puhe- ja läsnäolo oikeus

11. Juha Rauhala, hiippakuntadekaani

12. Mirva Kuikka, hiippakuntasihteeri, neuvottelukunnan sihteeri

Sihteerinä toimii hiippakuntasihteeri Mirva Kuikka, mirva.kuikka@evl.fi, puh +358447555551

Taloudellista apua seurakunnalta haettaessa tarkistetaan aina ensin mahdollisuus yhteiskunnan apuun.  Taloudellisen ahdingon korjaamiseksi etsitään yhdessä vaihtoehtoja. Ensisijaisesti apu pyritään löytämään sosiaalitoimen, velkaneuvonnan ja muiden paikallisten auttajatahojen kautta.

Kirkon taloudellinen avustaminen tapahtuu seurakunnan omien mahdollisuuksien, Kirkon Diakoniarahaston, Tukikummien tai Rovastikuntarahastojen kautta. Seurakunnan työntekijä päättää tekemänsä selvityksen jälkeen, onko hakemukselle perusteita ja mistä avustusta haetaan.

Avustusta voi hakea myös Sipilä-säätiöltä. Sipilä-säätiö on vuonna 1998 perustettu hyväntekeväisyyssäätiö.  Se tukee mm. syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä ja perheitä kotimaassa ja ulkomailla. Työtä tehdään kotimaassa pääasiassa yhteistyössä kirkon diakoniatyön ja kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan kanssa.

Kotimaanapu on hyväntekeväisyyspalvelu, joka auttaa hädässäolevia ihmisiä Suomessa.

Kesäkuussa järjestettiin koronan jälkeen ensimmäinen Parish Nursing World Forum Symposium, 1.-4.6.2025, Dundeessa, Skotlannissa. Suomesta osallistui symposiumiin 3 sairaanhoitaja-diakonissaa: Diakin lehtori, Kirsi Laukkonen, sairaanhoitajana työskentelevä Leena Vuolteenaho ja hiippakuntasihteeri Mirva Kuikka. Symposiumin teemana oli ”Kristillinen huolenpito rikkinäisessä maailmassa ” (“Christian Care in a Broken World”) ja osallistujamaat olivat Saksa, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia, Ukraina ja Suomi.

Matka antoi mukana olleille mahdollisuuden edistää omaa ammatillista kasvua, mutta myös syventää tietämystä eri maissa tehtävästä hengellisestä hoitotyöstä sairaanhoitajien arjessa. Hengellistä hoitotyötä toteutetaan ympäri maailmaa, vaikka työtehtävät, ammattinimikkeet tai työn rakenteelliset puitteet poikkeavat toisistaan. Suomalaisilla sairaanhoitaja-diakonissoilla on kollegoita niin muualla Euroopassa kuin kirjaimellisesti maailman toisella puolella Uudessa-Seelannissakin. Saksasta mukana olleiden sairaanhoitajien työ painottui maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön, jossa erityisesti keskiössä olivat naiset ja yksinhuoltajaäidit. Ukrainassa taas työtä tehtiin eri puolilla maata tukien lapsia ja perheitä sodan keskellä. Skotlannin maaseudulla sairaanhoitajien työssä tuli esille terveyden ja mielenterveyden edistäminen maanviljelijöiden ja kalastajien parissa. Kokouspaikkakunnalla Dundeessa, sairaanhoitajat tekivät työtä kirkossa päihteiden käyttäjien parissa. Työssä näkyi vahva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.

Tapaaminen antoi mahdollisuuden löytää uusia ideoita ja toimintatapoja omaan työhön, mutta myös suunnitella tulevaa yhteistyötä eri osallistujien kesken jakaen tietoa kansainvälisestä ”parish nursing”/”faith community nursing”- toiminnasta. Suomalaisesta diakoniatyöstä (erityisesti sairaanhoitaja-diakonissan työstä) ja koulutuksesta sekä työntekijöiden tukemisesta oltiin osallistujamaiden keskuudessa erittäin kiinnostuneita. Konferenssissa mukana olleiden maiden edustajat kertoivat parish nurse –koulutuksen koostuvan joissain tapauksissa jopa vain muutaman tunnin kurssituksesta, kun taas suomalaisilla sairaanhoitaja-diakonissoilla on valmistuessaan takanaan pitkä koulutus sekä sairaanhoidon- että kirkonalan opintoja. Konferenssin aikana käydyt keskustelut auttoivat avaamaan meidän suomalaisten silmät niille vahvuuksille ja voimavaroille, joita suomalaisilla sairaanhoitaja-diakonissoilla on käytössään jo nyt. Kaksoistutkinnon antama osaaminen on hyvä lisä niin terveydenhuollossa kuin kirkon puolellakin ja tämä herätti pohtimaan vielä laajemmin sitä, miten voisimme hyödyntää näitä kallisarvoisia voimavaroja lähimmäistemme parhaaksi vielä nykyistä paremmin yhteiskunnan eri verkostoissa.

Halutessasi voit tutustua matkakertomukseen seuraavan linkin takaa

Parish Nursing symposium, matkakertomus 2025

Iso osa diakoniatyöstä on taloudellisen avustamisen, sielunhoidon ja kohtaamisten lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se on rinnalla kulkemista, kohdatuksi tulemista, vertaistuen järjestämistä, taloudellista auttamista ja yhdessä kaikki tukevat ihmisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Usein diakoniatyö on myös konkreettista auttamista terveyskysymyksissä: terveydenhuollon piiriin saattamista, neuvontaa sairauden hoitamisessa tai vaikka verenpaineen mittausta. On hyvä muistaa, että noin puolet diakoniaviranhaltijoista on sairaanhoitaja-diakonissoja. Diakonissat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Syksyllä 2020 ilmestyi kirja Diakonisen hoitotyön perusteet ja käytäntö. Se löytyy kokonaan netistä osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-367-4  

Aiemmin ilmestynyt on ilmestynyt julkaisu Diakonissat terveyden edistäjinä, Helena Kotisalo ja Lea Rättyä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisu, B Raportteja 58. Sieltä löydät esimerkiksi Terveyskyselylomakkeen sekä virtuaalisen diakoniatyöntekijän salkun. Salkku sisältää erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin mittareita, kirjallisuutta ja välineitä, joita diakoniatyöntekijä voi käyttää seurakuntalaisen elämäntilanteen selvittämiseen ja voimavarojen tukemiseen.

Mielenterveystalo on terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten kehittämä valtakunnallinen nettipalvelu. Palvelua voi käyttää kuka tahansa ja apua voi löytää niin itselle kuin läheisilleenkin. Palvelusta hyötyvät myös ammattilaiset. Mielenterveystalo.fi on käytössäsi aina, kun sitä tarvitset!

Vertaiskehittäjät diakonian kehittämisen sparraajina

Oman työn ”tutkimisessa” on välillä hyvä olla mukana myös ulkopuolista tukea. Vertaiskehittäjä on työyhteisön ulkopuolelta tuleva kumppani, mutta kuitenkin ns. sisäpiiristä tarjoten tukea kehittämiseen.

KOulutettuja diakonian vertaiskehittäjiä on Oulun hiippakunnassa neljä. Vertaiskehittäjien nimet ja lisää tietoa seuraavan linkin takaa

Lisätietoa diakonian vertaiskehittäjistä tästä linkistä.