Nalle hymyilee Karjasillan kirkossa
Etusivu / Tukea työhön / Kasvatus / VASU-dialogi

VASU-dialogi

VASU–dialogi
Varhaiskasvatuksen kunta+seurakunta dialogityöpajat
-innovoidaan päiväkoti/koulu/lasten ja perheiden palveluiden näkökulmasta kunta+seurakuntayhteistyön
uusia avauksia.
-VASU tulee sanasta varhaiskasvatussuunnitelma.
Hiippakunnan uskontokasvatusmentorit ja kapitulin työntekijä toimivat fasilitaattoreina.
3-5 tapaamista, johon seurakunta kutsuu kuntaedustajat ja vastaa tiloista ja kokoontumisen järjestelyistä. Mukana kirkkoherra, kunnan päivähoidon johtaja, sekä työntekijät kasvatuksen kaarelta sekä kunta- että seurakuntapuolella.

Yhteisöllisen innovoinnin oppaaseen voit tutustua tarkemmin kuntaliiton sivulla, johon pääset tästä.

Oulun hiippakunta ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto avasivat vuoropuhelun katsomuskasvatuksen kentälle. Mukaan lähtivät Oulussa kuntien ja seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöitä, perhepäivähoitajia, vanhempia, luottamushenkilöitä ja kouluttavien oppilaitosten edustajia.
– Yhteisöllinen innovointi tarjoaa mahdollisuuden vapautua vanhoista yhteistyön rutiineista ja kehittää uutta. Fasilitaattoreinta toimivat Oulun hiippakunta, PSAVI ja Kempeleen seurakunnan uskontokasvatusmentorit. Menetelmä on kehitetty yhteistyössä Kirkkohallituksen, Kuntaliiton ja muiden asiantuntijoiden kanssa, ja sen rahoittamiseen on osallistunut Työsuojelurahasto. Menetelmä on avoin kaikille, ja sen e-opas löytyy osoitteesta http://flash.kunnat.net/yhteisollineninnovointi/

Vasudialogin keskusteluissa tulivat esille niin ammattilaisten kuin lasten ja heidän perheidensä kokemukset. Vasudialogissa tulee jatkossa syventää yhteisön merkitystä entisestään, jotta monikatsomuksellisuus ja sen ilmaisumuodot tulevat näkyviin päivähoidon arjessa. Tarvitaan myös lisää ymmärrystä varhaiskasvatussuunnitelman* arvopohjasta ja ohjaavista normeista ja laista. Tämä haastaa ammatti- ja täydennyskoulutusta tulevaisuudessa.

Lue tarkennettu verkko-uutinen Rauhan Tervehdyksestä https://rauhantervehdys.fi/2018/06/entista-enemman-juhlia/

Dialogin lähtökohdat

Varhaiskasvatussuunnitelman (VASU)perusteet astuivat voimaan 1.8.2017. Katsomuskasvatus kiinnittyy laaja-alaisen oppimisen alueista kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun kenttään. Sen myötä suomalaiset päivähoitoikäiset saavat valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Katsomuskasvatuksessa tutustutaan kussakin lapsiryhmässä läsnäoleviin katsomuksiin. Seurakunta määritellään yhdeksi varhaiskasvatuksen yhteistyökumppaniksi järjestöjen, poliisin, ruokailu- ja siivoustoimen rinnalla.

Uudessa VASUssa katsomuskasvatus korvaa uskonnollisen orientaation ja on sitouttamatonta. Seurakuntien yhteistyö kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien kanssa on ollut paikallisesti hyvin vahvaa, mutta se on levännyt hiljaisen tiedon varassa. Kaikki kunnat ovat luoneet VASUn pohjalta toimintaa ohjaavan paikallisen asiakirjan. Myös Oulussa seurakunnan edustajia kuultiin Oulun VASUa rakennettaessa ja yhteistyöstä neuvoteltiin. Oulun VASUun kirjattiin neljän korin periaatteet. Uudet toiminnan linjaukset rajasivat Oulun seurakuntien pikkukirkkotoiminnan pois päiväkodeista siirtymäajaksi toukokuussa 2017.

Tämän käyttöteorian pohjalle rakennettiin VASU-dialogi. Tavoitteena on innovoida päiväkotien, koulujen ja perheiden palveluiden näkökulmasta kunta ja seurakuntayhteistyön uusia avauksia.

Koollekutsu ja yhteistyön perusta

Vasu-dialogissa mukaan kutsuttiin seurakunnan ja varhaiskasvatuksen johtajat, kaupungin VASU-ohjausryhmä. Alueellisissa resurssiryhmissä oli mukana päiväkotien johtajia ja henkilöstöä, seurakunnan kasvatuksen työtekijöitä, luottamushenkilöitä, vanhempia ja viestinnän osaajia.

Näiden ohjeiden tarkoitus on ” Ohjeen tarkoituksena on varmistaa sivistyksellisten ja uskonnon vapautta koskevienperusoikeuksien toteutuminen varhaiskasvatuksessa, edistää suvaitsevaisuutta ja

moniarvoisuutta sekä varmistaa, että varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus on uskonnollisesti

sitouttamatonta. Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen

toteuttamisesta, juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla.

Yhteisö mukaan hyvällä johtajuudella

Oulun VASU-prosessissa jäätiin vielä miettimään, mitä katsomuskasvatus on ja miten saadaan koko yhteisö mukaan varhaiskasvatuksen sen yhteistoimintakäytäntöjen kehittämiseen. Osallistujat tunnistivat tarpeen arvokeskustelulle ja käsitteiden avaamiselle henkilöstön kesken, jotta varhaiskasvatuksen järjestäjien käsitys katsomuskasvatuksen lähtökohdista syvenee. Tässä apuna voidaan käyttää koulutusta ja neljän korin esitettä. Myös esimiesten tuki on merkittävä osa uusien toimintakäytäntöjen juurruttamista. Kun yhteinen käsitys katsomuskasvatuksesta muodostuu, on mahdollista kutsua myös lasten vanhemmat, yhteistyökumppanit ja muut yhteisöt aitoon vuoropuheluun. Vanhempien moniääninen kuuleminen on avainasemassa katsomuskasvatuksen pedagogiselle ja teoreettiselle kehittämiselle. Katsomuskasvatus toteutuu päivähoidon arjessa ja juhlassa. Siksi on vahvistettava henkilöstön valmiutta kohdata elämäntilanteista ja myös elämänkriiseistä nousevia tilanteita.

Sopimuksellisuus

Seurakunta voi tukea katsomuskasvatuksen kehittämistä neuvottelemalla perussopimuksen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusyhteistyöstä. Lisäksi vuosikelloon voidaan koodata neljän korin mallin mukaan eri tapahtumia, jotka toteutetaan yhdessä päivähoidon järjestäjien kanssa. Alueelliset VASU-dialogiprosessit nostivat myös esiin koko kaupungin yhteisen toimintakulttuurin luomisen katsomuskasvatuksen kentälle. Dialogiprosessin aikana Oulun kaupunki ja Oulun seurakunnat neuvottelivat sopimuksen, joka kattaa koko kaupungin. Kuitenkin katsomuskasvatus toteutuu uniikkina jokaisessa lapsiryhmässä, sillä katsomuskasvatuksessa tutustaan lapsiryhmässä läsnäoleviin katsomuksiin. Siksi pedagogista ja teoreettista kehittämistyötä tarvitaan myös jatkossa, ja niissä prosesseissa tulee kouluttavien ja täydennyskoulutusta tarjoavien toimijoiden olla mukana.

Saija Kronqvist
kasvatuksen hiippakuntasihteeri