Hiljaisuus avaa ihmisessä elämän syvätasot. Arkiretriitissä osallistuja varaa tunnin arkiviikostaan joka päivä toistuvalle mietiskelylle ohjaajan antaman Raamatuntekstin äärellä.
Mietiskelyn alussa vaeltaja etsii rauhallisen tilan, jossa voi rukoilla häiriöttä tunnin ajan. Hän hiljentyy ensin, ja lukee Raamatuntekstin useaan kertaan. Rukous lähtee liikkeelle Jumalan rakkauden muistamisella. Hiljaisuudessa hän peilaa tekstin tapahtumia omaan elämäänsä. Hän aistii tilan, läsnäolevat ihmiset, tapahtumanpaikan ja kaikki yksityiskohdat monin aistein. Mitä kuulet? Mitä näet? Mitä haistat? Mitä maistat? MItä tunnet ihollasi? Missä itse olet tässä tekstissä? Samaistutko johonkin tekstin henkilöön vai säilytkö omana itsenäsi?
Viipyminen tapahtumien äärellä voi avata uusia merkityksiä tuttuunkin tekstiin. Rukous voi päättyä johonkin tuttuun rukoukseen, esimerkiksi Isä meidän rukoukseen tai hiljaiseen virrenpätkän hyräilyyn.
Ohjauskeskustelut käydään ohjaajan ja vaeltajan kesken. Vaeltaja kertoo, mitä rukouksessa nousei esiin. Keskustelun päätteeksi hän saa uuden tekstin seuraavaa päivää varten.
Arkiretriitti vahvistaa ihmisen herkyyttä Jumalan tahdon kuuntelemiselle ja kestävien valintojen tekemiselle omassa elämässään. 