Sairaanhoitaja-diakonissan koulutus antaa valmiuden työskennellä hoitotyön tehtävissä sekä laillistetun kelpoisuuden Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonian virkoihin. Sairaanhoitaja-diakonissa on koulutuksensa ansiosta sekä hoitotyön että diakoniatyön asiantuntija. Seurakunnassa diakonissa voi hyödyntää diakonisen hoitotyön ammattitaitoa asiakastilanteissa mm. hoidon tarpeen arvioinnilla, omahoidon ja voimavarojen tukemisessa, terveyttä kuormittavien tekijöiden ehkäisyssä sekä terveyttä edistävässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asiakaslähtöisessä työssä diakonissa tukee asiakkaan voimavaroja, pärjäämistä, psyykkistä ja hengellistä hyvinvointia sekä seurakuntayhteyttä. (Rättyä & Kotisalo, 2015).
Vaikka seurakunnan diakoniatyössä sairaanhoitaja -diakonissa ei voikaan toteuttaa kliinistä hoitotyötä, niin asiakaskohtaamisissa hän kykenee havainnoimaan asiakasta kokonaisvaltaisesti huomioiden ihmisen fyysisenä, psyykkisenä, hengellisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Terveyden edistäminen on osa diakonissan asiantuntijuutta ja siinä korostuu ihmisen käytettävissä olevat voimavarat ja terveys. Diakonissojen panos terveyden edistäjinä täydentää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Diakoniabarometri (2020) kuvaa hyvin sitä, miten diakoniatyössä korostuvat asiakkaiden taloudellisten ongelmien lisäksi erilaiset terveysongelmat. Näistä merkittävimpinä nousevat esille mielenterveysongelmat sekä fyysiset sairaudet. Tieto eri sairauksien tuomista ihmisen olemuksen ja olotilan muutoksista auttaa diakonissaa. Hoitotyön osaaminen korostuu erityisesti esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kohtaamisessa, mutta myös vanhustyössä. Sairaanhoitaja-diakonissoilla on tieto ja taito ohjata asiakasta sairauksiin, lääkkeisiin ja terveyteen liittyvissä asioissa. Asiakkaiden opastaminen on myös helpompaa, kun työntekijällä on kokemusta ja tietoa terveydenhuollon tarjoamista palveluista ja toimintatavoista.
Vaikka diakoniatyö on laaja-alaista ja eri ikäryhmien kanssa tehtävää työtä, niin sen työn keskiössä on aina seurakuntalainen. Diakonissan työssä vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys korostuu: kunnioitusta ja läsnäoloa viestivä kohtaaminen säilyy ihmisen muistissa. Vastaavasti myös huonot kokemukset jättävät syvän muistijäljen. Tärkeintä on kuunnella asiakasta ilman tuomitsemista, sillä jokainen ihminen haluaa tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenä. Viipyilevällä läsnäololla diakonissa viestittää asiakkaalle kunnioitusta sekä antaa toiselle tilaa olla oma itsensä. Läsnäololla välitetään viesti:
Näen sinut, kuulen sinua ja pysyn vierelläsi.
(Gothóni, 2020.) Myös kosketuksella voi rauhoittaa, lohduttaa, suostutella, rohkaista ja piristää. Parhaimmillaan se palauttaa toivon ja luottamuksen kriisiin keskellä. Se on myös turvallinen ja edullinen tapa parantaa asiakastyön laatua. (Kinnunen, ym., 2019.)
Laaja-alaisella osaamisella on paljon käyttöä seurakunnan diakoniatyössä.