Hyvinvoinnilla on valtavan suuri merkitys paitsi Pohjois-Suomen, myös alueen ihmisten menestykselle. Tämä kävi ilmi seminaarissa, joka järjestettiin Oulun seurakuntayhtymän johtaja Pekka Asikaisen 50-vuotisjuhlan kunniaksi Oulussa 8.10.2021. Asikainen oli koonnut nimekkään puhujakaartin lähestymään itselleen merkityksellistä aihetta eli hyvinvointia monesta eri näkökulmasta. Siitäpä syntyikin mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa on paljon tarttumapintaa.
Seminaarissa esitettiin suuria kysymyksiä, joihin ei ole helppoja eikä yksioikoisia vastauksia. Mitä hyvinvointi on? Professori Hannes Lohi on perehtynyt asiaan ihan molekyylitasolla ja hän kertoi, miten koirien geeniperimän tutkimus voi auttaa ihmisten hyvinvoinnin ymmärtämisessä.
Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikan tutkija Maija Korpisaari puolestaan lähestyi asiaa ihmisen asuinympäristön hyvinvointivaikutuksista käsin. Hän korosti kaupunkisuunnittelun merkitystä alueen ihmisten hyvinvoinnissa ja kertoi tutkimustulosten vahvistaneen sen, että vihreä ympäristö saa ihmiset liikkumaan, millä on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.
Totuus- ja sovintokomissiota Yhdysvalloissa valmistelemassa olevan tutkimusprofessori Antti Pentikäisen viesti tuli lähelle. Ihmisen on käytävä läpi omat menneisyyden kokemukset. Jos oman menneisyytensä kanssa ei tule toimeen, on sillä vaikutuksensa menneisyyteen ja tulevaisuuteen, Pentikäinen sanoi.
Työn ja talouden merkitys hyvinvoinnin rakentamisessa
Seminaarin aihepiiri eteni yksilön tasolta yhteisön tasolle, kun estradille nousivat alueen vahvat vaikuttajat. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala avasi kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja kertoi kulttuuripääkaupunkihankkeen merkityksestä Oulun seudulle. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen puhui valtion aluehallinnon roolista ja merkityksestä alueella ja nosti kestävän tulevaisuuden näkökulman esiin ihmisten ja alueiden parhaaksi.
Maakuntajohtaja Pauli Harju lähestyi ajankohtaista kysymyksenasettelua yhteiskunnan uudistamisesta käsin ja hän korosti alueen toimijoiden yhteistyön merkitystä tavoitteisiin pääsyn kannalta. Uskotaan ihmisiin, oli Harjun vahva viesti. Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen muistutti, että aina kun puhutaan työstä ja taloudesta, on elinkeinoelämän kysymys se, että miten kaikki kustannetaan. Tuovinen korosti työllisyyden ja suunnitelmissa olevien hankkeiden ja investointien merkitystä alueen hyvinvoinnin kannalta.
Syväjohtamiseen perehtynyt kouluttaja dosentti Vesa Nissinen totesi, että ihmisiä ohjaavat tarpeet.
– Kaikki tarvitsemme turvallisuutta ja sosiaalisia yhteyksiä. Kaikki haluamme kuulua johonkin. Vasta näiden tarpeiden toteutumisen jälkeen on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, Nissinen sanoi.
Poliittisten päätösten yhteys hyvinvointiin
Hyvinvointi on pohja menestykselle sekä inhimillisellä tasolla että yhteiskunnan tasolla, muistutti ministeri Tytti Tuppurainen. Hän kuvasi hyvinvointia myös teemaksi, jossa ollaan aivan politiikan teon ytimessä. Tuppurainen kertoi hyvinvointitalous -käsitteestä, jonka Suomi EU:n puheenjohtajamaana on lanseerannut. Sen tarkoitus on viestittää, että kun puhutaan hyvinvoinnista, puhutaan samalla seikoista, joilla on taloudellista merkitystä.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen palautti keskustelun yksilöön ja totesi, että vain hyvinvoiva ihminen voi olla onnellinen. Se, mikä on tärkeää, näkyy allakasta ja tärkeisiin asioihin käytetään aikaa ja rahaa, Hänninen totesi. Hännisen mukaan hyvinvointi on tärkeä arvo, joka näkyy myös kaupungin strategiassa ja näin ollen sen on näyttävä myös budjetoinnissa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä puhui laajasti poliitikon vastuusta. Hän myös kertoi, miten itse tekee työtä sen eteen, että täällä ihmiset voisivat hyvin ja olisivat onnellisia.
Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja Olli Holmström nosti esiin yhteiskunnan peruspilarit: luottamuksen, osallisuuden ja toimijuuden, joiden päälle voi rakentua vahva elinvoimaisuus. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa hyvinvointia luodaan ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteiden kautta. Holmströmin mukaan poliitikkojen tehtävänä on rakentaa ja vahvistaa palveluiden oikea valikko kattamaan kussakin ajassa olemassa oleva tarve. Myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajana, korosti Holmström.
Keskustelua luotsannut Pekka Asikainen kiteytti vielä kirkon roolia hyvinvointiyhteiskunnassa ja avasi hanketoiminnan uusia mahdollisuuksia perinteisten työmuotojen, kuten diakoniatyön, varhaiskasvatuksen, hautaustoimen rinnalla.
Lopuksi kuultiin vielä konkareiden kommentit. Nuorten Ystävien pitkäaikainen toiminnanjohtaja Marja Irjala kertoi perehtyneensä hyvinvointiteemaan väitöskirjassaan. Hän oli pahoillaan siitä, että yhteiskunnassamme on liian paljon nuoria, jotka pettyvät. Heidän luottamuksensa yhteiskuntaan on särkynyt ja sitä korjaamaan tarvittaisiin luottamusta, tuota yhteiskunnan liimaa.
Oulun piispa emeritus Samuel Salmi korosti sitä, että usko ja uskonto vapauttaa ihmisiä tekemään positiivisia asioita. Piispan mukaan kristillistä uskoa ollaan voimakkaalla tavalla auraamassa tien oheen eikä kirkko itse hahmota rooliaan tässä tilanteessa. – Meidän on syytä palata takaisin sinne, mistä olemme lähteneet; evankeliumin vapauttavaan ilosanomaan, jonka Kristus toi tämän alueen keskelle, piispa Salmi sanoi.
Maaherra emeritus Eino Siuruainen muistutti, miten hyvinvointi ja onnellisuus ovat kehittyneet eri historian vaiheessa. Itsenäisyyden jälkeen ihmisille toi hyvinvointia erilaiset asiat kuin meille nyt. Menneet polvet ovat tehneet viisaita päätöksiä esimerkiksi antamalla maata ja metsää ihmisille, säätämällä peruskoululain, luomalla sosiaaliturvan, tuon tähän saakka kestäneen onnellisuuden tähän maahan.
Paljon muutakin sanottiin, ja iltapäivän seminaarissa hyvinvointiin saatiin monta erilaista tulokulmaa. Jana oli pitkä, kun toisessa päässä oli molekyylibiologia ja toisessa päässä koko avara yhteiskunta. Tällä janalla pieni ihminen kuitenkin kulkee koko elämänsä ajan etsien omaa onneaan ja hyvinvointiaan. Kaikkia puheenvuoroja yhdistävä yhteinen teema oli luottamus. Seminaarin luottamuksen henki välittyi osallistujille ja näkyi hyvinvointina – ainakin hymynä kasvoilla ja pilkkeenä silmäkulmassa. Ihmiset olivat silmin nähden onnellisia kasvokkaisesta kohtaamisesta ja päivän hyvinvointiseminaarista.
Harriet Urponen
piispa Jukka Keskitalon erityisavustaja